sunnuntai 2. elokuuta 2009

Masennus ja muut muotisairaudet

Yhtä keskustelua lukiessani törmäsin niin idioottimaisiin kommentteihin että pakkohan ne on muillekkin jakaa, en edes viitsinyt alkaa valistamaan heitä siitä kuinka typeriä he ovat, huomaavat sen kyllä jossain vaiheessa elämää itsekin.

"Parempoi olla hommaamatta niitä lapsia, jos masentaa tai on päässä vikaa. Ei hyvä!"

"Miettikää ny oikeesti laspenkin kannalta, jos äiti on masentunut. Hoida ensin itsesi pois siitä laiskuudesta reippailemalla ja menemällä ihmisten ilmoille ja sitten kun elämänhalua taas on mieti niitä lapsia."

"Maanisdepressiivisestä ei ikävä kyllä ole vanhemmaksi, se on vakava sairaus ja on suorastaan vastuuntunnotonta hankkiutua raskaaksi jos sitä sairastaa!"

"Vierestä katsottuna niin säälittää eräs maanisdepressiivinen 2 lapsen äiti joka vielä odottaa kolmatta! Sillon kun on hyvä hetki niin innoissaan hehkuttaa vauvasta, huonona hetkenä (joita on USEIN) ihmettelee miten koskaan voi selvitä kolmen kanssa. Voi että suututtaa ja säälittää! Edellisetkin lapset ovat hoidettu vähän niin ja näin"

"Todella moukkamaista tehdä tekemällä lapsi, jos on yo. oireita ja masentaa, ei se elämä sitä helpotu, jos on vastuussa niinkin suuresta asiasta kuin lapsesta."

"Ei normaalilla järjellä ja itsetunnolla varustettu vahva ihminen sairastu masennukseen! Eikä se koskaan puhkea yhdessä yössä niin että aamulla heräät ja huomaat olevasi masentunut. Ensi oireiden (jos vituttaa viikon) jälkeen kannattaisi mennä ihmisten ilmoille ja nauttia elämästä eikä jäädä "masentuneena" makaamaan kotiin."

"Eli kun elämässä on iloa ja jotain tekemistä (lapsne kanssa) ei taudista oirettakaan, mutta kun ihminen (laiska) ei kestä negatiivisia tunteita (työttömyys, toimettomuus) alkaakin masentaa? Tässähän se muotisairauden tunnusmerkit tulivatkin. Kiitos!"

"Minä nimenomaan tiedän oikeasta elämästä, en mistään masennuksista todellakaan. Vai onko se sitä oikeaa elämää? Jokainen ottakoot vastuun omasta elämästä ja sen suunnasta. Naurettavaa tämä tämänpäivän masennus... Jos tulee vähänkin taka-iskuja tai vitutusta niin heti masentaa. Miksette pysty käsittelemään negatiivisia tunteita. Ei elämä ole aina ruusuilla tanssimista. "

"Totta!!!!! Lukekaan nyt ajan kanssa tämä. Jos ja kun elämässä on jotain tärkeää ja tekemistä, silloin ei taudista tietoakaan, mutta jos negatiivisia tuntemuksia, niin heti masentaa. Missä vika? Omassa paineensietokyvyssä. "

"Vai että oikein biokemialliset syyt. Joo, tutukimusten mukaan noin 5% masentuneista on aivotoiminnassa puutetta vai liikatuotantoa, eli jotain häikkää. Muut eivät ole oikeasti sairaita. Se on vaan niin helppo mennä lääkäriin valittamaan ettei jaksa, saa ainakin 2 viikkoa sairauslomaa. Sitten ollaankin masentuneita. Entisaikaan valitettiin lääkärissä selkää, kipu kun on subjektiivista. Nykyään siis ollaan masentuneita kun ei huvita. Tehkää elämällenne jotain, älkääkä valitattako. "

"Vastatkaa nyt ihan rehellisesti: eihän se masennus sairautena nyt hetkessä puhkea? Eli jos huomaa päivine kuluessa, että nyt ei kaikki ole kunnossa, masentaa ja vituttaa, eikö silloin kannattaisi muuttaa elämän suuntaa? Mennä toimintaan mukaan ja harrastaa, tehdä mieluisia asioita? Mitä järkeä on jäädä paikoilleen odottamaan, että on nii loppu että saa diagnoosin masennus? Eikö tämä ole juuri sitä, ettei kestä negatiivisia tunteita ja osaa käsitellä niitä? Elämässä kun tulee iloja ja suruja, mutta ne PITÄÄ osata käsitellä, ne ovat normaaleja tunteita, ei niihin voi jäädä rypemään."


Mitä tässä voi enää sanoa? Kirjoittelijat ovat tyypillinen esimerkki juntista suomalaisesta joka eivät tiedä mitään. Olen tällä hetkellä niin tuohtunut että en saa suustani kuin halveksuvia kommentteja joten taitaa olla parempi hiljentyä hetki ja jatkaa sitten kirjoitusta tms.

En ole itse masennuksen kourissa ollut muutamaan vuoteen mutta silti aina yhtä paljon suututtaa ihmiset jotka eivät tiedä, eivätkä halua tietää mitään. Olettavat ja syyttelevät, ilman faktaa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti